Maalämpö on puhdasta auringon lämpöenergiaa. Maassa ja kalliossa lämpöä on niin paljon, että se ei järkevästi mitoitettuna lopu edes talvella. Näin uusiutuvaa energiaa on saatavissa aina tarvittaessa myös Suomen vaativassa ilmastossa.
Maalämpö on tehokasta ja ympäristöystävällistä energiaa, jonka keräämiseen tarvitaan vain noin neljännes sähköä koko lämmitysenergiasta. Lähes nollapäästöinen asuminen ei vaadi mukavuudesta tinkimistä eikä ole kallista. Maalämpö onkin kaikkein energiatehokkain lämmitys, etenkin talvella.
Maan ja kallion lämpötila jonkin verran maan pintaa syvemmällä, on Suomessa nollan ja kahdeksan asteen välillä. Jotta siitä saadaan kerättyä energiaa, pitää maahan pumpata suljetussa putkessa maata tai kalliota kylmempää nestettä, keruunestettä. Neste lämpenee ennen kuin se nousee takaisin maalämpöpumpulle. Lämpöpumpussa nesteestä otetaan lämpöä talteen, sitten se pumpataan takaisin maahan keräämään uudelleen maan lämpöä.
Lämpöpumpun viilentäessä keruunesteen, siitä poistetun energian lämpötilaa voidaan kohottaa puristamalla lämmityksen tai lämpimän käyttöveden tarvitsemaan lämpötilaan. Tähän käytetään kompressoria, jota käytetään sähköllä. Kulutettu sähkö ei mene harakoille vaan se muuntuu maalämmön rinnalle osaksi lämmitystä.
Maalämpö on monipuolinen ja se sopii erittäin hyvin myös korjausrakentamiseen, kunhan lämmönjako on vesikiertoinen, kuten patteri- tai lattialämmityksessä. Maalämpö sopii niin pieniin kuin isoihin rakennuksiin; maalämmön loistava energiatehokkuus kattaa jopa alle kymmenessä vuodessa normaalikokoisessa omakotitalossa muita lämmitystapoja hieman korkeamman hankintahinnan. Maalämpöpumppuja käytetään nykyisin paljon myös isoissa kiinteistöissä ja teollisuudessa keräämään ja kierrättämään hukkalämpöä, esimerkiksi poistoilman lämpöä.
Maalämpö on vaivaton käyttäjälleen, lisäksi maalämpöön saadaan liitettyä kaikkein energiatehokkain viilennys, ns. maaviileä, joka voidaan toteuttaa puhallinkonvektorilla.
Maalämmön energia kerätään nimensä mukaisesti maasta. Se voidaan kerätä putkistossa, joka on upotettu maahan noin puolentoista metrin syvyyteen. Mutta koska harvoin tontilla on tilaa riittävälle maaputkistolle, useimmin lämpö kerätään porattavasta energiakaivosta. Onneksi Suomen kallioperä sopii poraukseen erittäin hyvin, sen kyky siirtää lämpöä on hyvä ja kallio on lähellä maan pintaa.
Nykyaikaisella poraustekniikalla ja –kalustolla kaivon teko on nopeaa ja porausjätteet viedään pois saman tien. Porauspäivänä voidaan jo tehdä mm. vanhan järjestelmän purkutyöt ja uuden maalämpöpumpun asennukseen päästään viimeistään seuraavana päivänä. Remontti voidaan hyvin tehdä myös lämmityskaudella, lämpökatko on niin lyhyt, että sitä tuskin huomaa.
Maalämmön hinta avaimet käteen -toimitettuna on yleensä n. 20-29.000 euroa, jota verotuksen kotitalousvähennys pienentää huomattavastikin. Hintaan vaikuttavat energiakaivon syvyys ja valittu lämpöpumppu. Hankintakustannuksen jälkeen energiatehokkuus pitää lämmityskulut alhaisina. Niin alhaisina, että hankintahinta katetaan jopa alle kymmenessä vuodessa.
Kun harkitset maalämpöön siirtymistä, ota yhteyttä ammattilaiseen, suunnitellaan ja mitoitetaan juuri sinun kohteessasi optimaalisesti toimiva järjestelmä. Selvitämme porausmahdollisuudet ja tarvittaessa autamme myös toimenpideluvan hakemisessa, sillä energiakaivon poraus vaatii rakennusvalvonnan luvan.
Hanakat-rahoituksen avulla voit maksaa kotisi tärkeät remontit sinulle sopivissa kuukausierissä.
Kotitalousvähennystä voit saada jopa 1.600 euroa vuodessa ja puolison kanssa 3.200 euroa.