Koronavirus ei ole päästänyt meitä otteestaan ja elämä jatkuu monella tavalla jonkinlaisen epätietoisuuden vallitessa. Uskomme kuitenkin parempaan huomiseen ja sen tekemiseen ihan konkreettisesti.
Kesäisistä ilmoista huolimatta syksy tekee tuloaan ja lämmityskauden alku on jo ovella. Öljylämmittäjälle on avautunut mahdollisuus luopua öljystä ELY-keskuksen tuen turvin. Ilmastotekoa tuetaan jopa 4000 euron avustuksella kun vaihtaa lämmitysmuodon öljystä maa- tai ilmavesilämpöön tai kaukolämpöön.
Maalämpö on puhdasta auringon lämpöenergiaa. Maassa ja kalliossa lämpöä on niin paljon, että se ei järkevästi mitoitettuna lopu edes talvella. Näin uusiutuvaa energiaa on saatavissa aina tarvittaessa myös Suomen vaativassa ilmastossa.
Maalämpö on tehokasta ja ympäristöystävällistä energiaa, jonka keräämiseen tarvitaan vain noin neljännes sähköä koko lämmitysenergiasta. Lähes nollapäästöinen asuminen ei vaadi mukavuudesta tinkimistä eikä ole kallista. Maalämpö onkin kaikkein energiatehokkain lämmitys, etenkin talvella.
Maalämpö on monipuolinen ja se sopii erittäin hyvin myös korjausrakentamiseen, kunhan lämmönjako on vesikiertoinen, kuten patteri- tai lattialämmityksessä. Maalämpö sopii niin pieniin kuin isoihin rakennuksiin; maalämmön loistava energiatehokkuus kattaa jopa alle kymmenessä vuodessa normaalikokoisessa omakotitalossa muita lämmitystapoja hieman korkeamman hankintahinnan. Maalämpö on vaivaton käyttäjälleen, lisäksi maalämpöön saadaan liitettyä kaikkein energiatehokkain viilennys, ns. maaviileä, joka voidaan toteuttaa puhallinkonvektorilla.
Maalämmön energia kerätään nimensä mukaisesti maasta. Se voidaan kerätä putkistossa, joka on upotettu maahan noin puolentoista metrin syvyyteen. Mutta koska harvoin tontilla on tilaa riittävälle maaputkistolle, useimmin lämpö kerätään porattavasta energiakaivosta. Onneksi Suomen kallioperä sopii poraukseen erittäin hyvin, sen kyky siirtää lämpöä on hyvä ja kallio on lähellä maan pintaa.
Nykyaikaisella poraustekniikalla ja –kalustolla kaivon teko on nopeaa ja porausjätteet viedään pois saman tien. Porauspäivänä voidaan jo tehdä mm. vanhan järjestelmän purkutyöt ja uuden maalämpöpumpun asennukseen päästään viimeistään seuraavana päivänä. Remontti voidaan hyvin tehdä myös lämmityskaudella, lämpökatko on niin lyhyt, että sitä tuskin huomaa.
Ilmavesilämpö. Ilma on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Ilmavesilämpöpumpuissa kuumennetaan lämmitysvettä, joka johdetaan talon patteri- tai lattialämmitykseen tasaisen ja miellyttävän lämpötilan saamiseksi.
Energian keräämiseksi ilmasta tarvitaan ilmaa kylmempää kylmäainetta, johon lämpö siirtyy. Näin tapahtuu lämpöpumpussa, joka ilmavesilämmityksessä on siirretty ulos. Samassa ulkoyksikössä kompressori puristaa energian kasaan, jolloin lämpötila nousee riittävän korkealle lämmittämään lämmitysvettä.
Vaikka lämpöpumppu on ulkotiloissa, järjestelmän sydän on sisällä; järjestelmää ohjataan sisäyksiköstä, johon usein on liitetty myös lämpimän käyttöveden varaaja ja lämmityksen jakoon tarvittavia osia. Sisällä on myös ilmavesilämmityksen tarvitsema lisälämpö, sillä kovilla pakkasilla ilmavesilämpöpumppu tarvitsee muuta lämmitystä tuekseen ja lämpöpumpusta riippuen yli 20 tai 25 asteen pakkasissa lämpöpumppu pysähtyy kokonaan. Lämmitystä kokonaan uusittaessa lisälämpö on yleensä sähköinen. Ilmavesilämpö sopii hyvin korjausrakentamiseen pientaloista isoihin kiinteistöihin. Erityisen suositeltava ilmavesilämpöpumppu on kohteissa, joissa tontille ei voi asentaa tai ei haluta maalämmön vaatimaa lämmönkeruuputkistoa tai porakaivoa. Ainoa edellytys on, että lämmitys on vesikiertoinen, yleensä patteri- tai lattialämmitys. Suurin osa ilmavesilämpöpumpuista kykenee tuottamaan lämmityksen lisäksi sisätilojen viilennyksen.
Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Lämpö siirretään käyttäjille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpö sopii tiheästi rakennetulla alueella sijaitseviin pientaloihin, joiden alueelle on rakennettu kaukolämpöverkosto. Se on vaivaton lämmitysmuoto eikä vaadi juurikaan huoltoa.
Käytännössä kaukolämpö on puhdasta, kuumaa vettä, joka kiertää suljetussa kaksiputkisessa (meno- ja paluujohto) kaukolämpöverkossa voimalaitokselta tai lämpökeskukselta asiakkaiden lämmönjakokeskukseen ja takaisin.
Kaukolämpövesi lämmittää lämmönjakokeskuksissa virtaavan kiinteistön lämmitysverkon veden sekä lämpimän käyttöveden. Lämmönvaihtimet erottavat vesijärjestelmät toisistaan, joten ne eivät sekoitu keskenään. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan pääasiassa vain käyttöveden lämmittämiseen.
Pientalon lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus, johon kuuluu lämmönsiirtimien lisäksi säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit.
Kaukolämpöä käyttävän asukkaan ei tarvitse olla huolissaan käyttöveden riittävyydestä, koska erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämmönjakotapana voidaan käyttää patteri- tai lattialämmitystä.
Kun harkitset lämmitysremonttia, niin ota yhteyttä ammattilaiseen, suunnitellaan ja mitoitetaan juuri sinun kohteessasi optimaalisesti toimiva järjestelmä.
Syksyn 2020 lämmityskampanjat ovat vailla vertaa: 4000 euron ”öljystä pois -avustus”, 6 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa + Nibe-kampanjaedut. Kysy lisää, soita (03) 2399 0000.
